Lapsen ravitsemus

Imeväisikäiset ja lapset

Äidin ravitsemustila raskauden alkaessa ja sen aikana sekä lapsen ravitsemus ensimmäisinä elinvuosina vaikuttavat oleellisesti yksilön myöhempään terveyteen. Se millaisia rakennusaineita kehittymistä ja kasvua varten on tarjolla, saattaa vaikuttaa pysyvästi kehon rakenteisiin, toimintaan ja aineenvaihduntaan. Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään. Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kuukauden iästä lähtien. Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle rintamaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. Lapselle annetaan 10 μ/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien. Kun imettävä äiti käyttää päivittäin margariinia leipärasvana, rypsiöljyä tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta ruoanlaitossa, öljyä salaatinkastikkeessa tai syö kalaa 2-3 kertaa viikossa, on äidinmaidon koostumuksessa riittävästi vauvalle välttämättömiä rasvahappoja. Välttämättömien rasvahappojen saanti on tärkeää lapsen hermoston ja näkökyvyn kehitykselle. Kun äiti syö monipuolisesti ja riittävästi, imetys ei kuluta äidin ravintoainevarastoja. Mikäli lasta ei imetetä tai imetys yksin ei täytä lapsen ravinnontarvetta, käytetään äidinmaidon sijasta teollista äidinmaidonkorviketta.




















Leikki-ikäiset

Leikki-ikäisille lapsille hyvä tavoite on viisi kasvis-, hedelmä- tai marja-annosta päivässä. Yksi annos voi olla pieni tomaatti tai porkkana, hedelmänpuolikas tai vaikkapa 1 dl kasvisraastetta. Hedelmät ja marjat ovat tärkeitä ravintokuidun lähteitä. Suositusten mukaan leikki-iässä lapsille riittää 20–30 g näkyvää rasvaa päivässä. Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat ruokavalion perusta, ja niitä tarjotaan joka aterialla monipuolisesti. Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi kasviksista saa paljon muutakin terveyshyötyä. Peruna sisältää kohtuullisesti hiilihydraatteja, monia kivennäisaineita ja c-vitamiinia.
Täysjyvävalmisteista saadaan monia Vitamiineja ja kivennäisaineita sekä lisäksi terveydelle hyödyllisiä kuituja. Liha, kala ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Niistä saatavan rasvan määrään ja laatuun on hyvä kiinnittää huomiota. Kasvisöljyt ja margariinit sisältävät suositeltavaa pehmeää rasvaa. Pähkinät, mantelit, siemenet ja avokado ovat myös hyviä tyydyttämättömän rasvan lähteitä. Vesi on paras janojuoma. Lapsen onkin hyvä tottua veden makuun jo varhain. Nestettä tulee nauttia yhtä säännöllisesti kuin aterioita.

Sokeria suositellaan käytettäväksi kohtuullisesti. Lapset saavat suurimman osan sokerista huomaamatta, piilosokerina makeutetuista elintarvikkeista.
Runsaasti sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sisältävät elintarvikkeet ovat usein napostelutuotteita, jotka koostuvat lähinnä puhdistetusta tärkkelyksestä ja rasvasta. Lapset saavat lisättyä sokeria eniten mehujuomista, jogurtista, suklaasta, makeisista, maitojälkiruoista ja makeista leivonnaisista. Ruoan runsas sokeripitoisuus huonontaa ruoan ravintoainetiheyttä. Tyydyttynyttä rasvaa lapset saavat eniten maitovalmisteista, liharuoista, viljavalmisteista ja rasvalevitteistä.
Kahden viikon ikäisestä 2-vuotiaaksi saakka lapsille suositellaan D-vitamiinivalmisteen ympärivuotista käyttöä 10 μg / vuorokausi. 2-18-vuotiaille suositellaan D-vitamiinivalmisteen ympärivuotista käyttöä 7,5 μg / vuorokausi. Suositeltuun D-vitamiinin saantiin on vaikea yltää ilman ravintoainevalmisteiden käyttöä maitovalmisteiden ja levitettävien rasvojen D-vitaminoinnista huolimatta. Aikuinen päättää mitä ja koska syödään, lapsi tietää minkä verran jaksaa syödä. lapsi syö sitä mistä pitää. lapsi pitää siitä mikä on hänelle tuttua. Tutuksi ruoka tulee maistamalla usein.














Kouluikäiset 

Kouluikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista ruokaa jaksamiseen, kasvuun ja kehitykseen.
Koululainen kaipaa kunnollisia aterioita ja järkevästi koostettuja välipaloja napostelun ja virvoitusjuomien sijaan. Sekä kodin että koulun aikuisten esimerkki vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailuun. Aikuisten vastuu on tehdä terveelliset valinnat helpoiksi. Perheen yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä. Välipalojen laatuun tulee kiinnittää huomiota lasten ja nuorten ruokavaliossa ja janojuomaksi valita aina vesi. 2–18-vuotiaille suositellaan 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden. Lisäksi suositellaan kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, D-vitaminoituja maitovalmisteita noin puoli litraa päivässä ja vitaminoituja margariineja leivän päälle päivittäin.
Kouluateria on suunniteltu siten, että se on ravitsemuksellisesi täysipainoinen, kun kaikki aterian osat nautitaan. Ateriaan kuuluu lämpimän kala-, kasvis- tai liharuoan lisäksi ruokajuoma, salaatti, leipä ja levite.

Ruoka-aineallergia 

Ruoka-aineallergiat on yleisin allergia alle 4-vuotiailla lapsilla. 
Suomalaisilla 8-23% kärsii ruoka-aineallergioista jossakin elämänsä vaiheessa. Useimmat ruoka-allergiat menevät ohi ajan mittaan. Imeväisikäisillä lapsista 80-90% ei ole niitä enää kolmivuotiaina. Ruoka allergia oireita on paljon erinlaisia mm. Ruoka voi aiheuttaa pelkällä kosketuksella suussa kutinaa ja kirvelyä kielessä, suussa ja nielussa. Se voi aiheuttaa myös suolisto ja iho-oireita. Suolisto oireet esiintyvät ripulina, pahoinvointia ja kasvun hidastumisena. Iho-oireet taas atooppisen ihon lehahteluna ja nokkospaukamina. Voimakkaampia  oireita aiheuttavat kala ja kananmuna. Erityinen varovaisuus on tarpeen mansikan, tomaatin, herneen, suklaan ja sitrushedelmien kohdalla. Allergisoivia ruoka-aineita ovat myös: pähkinä, manteli, hunaja, selleri ja kiivi, joista etenkin siitepölyallergigot saavat oireita. Jos lapsen ruokavaliosta joudutaan jättämään pois lehmänmaito tai kotimaiset viljatuotteet(kaura,ruis,vehnä ja ohra) ruokavalion suunnittelu toteutetaan lääkärin ja ravitsemusasiantuntian avustuksella, jotta lapsi saisi kaikki tarvitsemansa ravintoaineet.

 



.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti